Mikä on lohkoketjuteknologia eli blockchain?

Moni arkielämän toiminto on muuttunut sähköiseksi, mutta välikädet ovat silti säilyneet. Vuokra-asunnon ovien avaus, äänestys sekä rahansiirto edellyttävät kaikki omat välitoimijansa, mikä hidastaa niiden toteutusta. Lohkoketjuteknologia eli blockchain pyrkii poistamaan tämän kolmansien osapuolten tarpeen nerokkaalla tavalla.

Vaikka tästä teknologiasta kuullaan yleensä puhuttavan kryptovaluuttojen yhteydessä, on blockchainista myös moneen muuhun. Lohkoketjulla moni arjen toiminto voidaan tehdä automaattisesti, luotettavasti ja nopeasti.

Mitä vaikutuksia mahdollisella yleistymisellä olisi kryptovaluuttaan sijoittaville tai vain tavan ihmisille? Entä miten tämä teknologia käytännössä toimii? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia tässä artikkelissa.

lohkoketjuteknologia

Sisällysluettelo

eToron arvosanamme:

4.6/5

Mikä on lohkoketjuteknologia?

Lohkoketju on yleisnimitys eräänlaisille sähköisille säilöntämenetelmille, joilla pidetään kirjaa mistä tahansa arvokkaasta tai hyödyllisestä tiedosta. Nämä tietokannat ovat tavallisesti kaikille avoimia ja hajautettuja, mikä tarkoittaa, ettei niiden ylläpidosta vastaa mikään yksi erillinen taho, vaan laaja osallistujien verkosto itse.

Vaikka monella menee Bitcoin ja blockchain sekaisin, on Bitcoin vain tunnetuin lohkoketjuteknologian käyttökohde. Kyseessä on monipuolinen menetelmä, josta hyötyä voi olla erilaisia arvokkaita tietoja käsittelevien prosessien tehostamiseen niin ajan kuin rahankin säästämiseksi.

Lohkoketjun historiaa

Ensimmäinen tunnettu esitys lohkoketjun konseptista löytyy vuodelta 1991. Idean kryptografisesti turvatusta lohkojen ketjusta hahmottelivat tutkijat Stuart Haber ja W. Scott Stornetta julkaisemassaan akateemisessa tutkielmassa. Tutkielma keskittyi blockchain-teknologian käyttöön tiedostojen aikaleimaamisessa, mikä on yhä tänä päivänä sen suosittu käyttökohde.

Satoshi Nakamoto -nimityksellä itseensä viitannut henkilö tai ihmisten ryhmä hyödynsi tutkielmaa itse julkaisemassaan Bitcoin-artikkelissa vuonna 2008. Tätä pidetään laajalti nykyisin tuntemamme lohkoketjuteknologian varsinaisena alkuna, sillä artikkelissa siirryttiin pohdinnasta teknisten yksityiskohtien tasolle.

Kun Bitcoin-verkko sitten luotiin vuonna 2009, tuli siitä ensimmäinen lohkoketjun käyttökohde oikeassa elämässä. Tietoisuus lohkoketjuteknologiasta alkoi levitä käsi kädessä Bitcoinin suosion kanssa.

Vuonna 2015 julkistettu Ethereum puolestaan loi uuden, entistä ehomman ja Bitcoinista erillisen lohkoketjun. Tämä mahdollisti lohkoketjuteknologian käytön moniin muihin käyttötarkoituksiin, kuten hajautettujen sovellusten sekä älysopimusten luontiin.

Näin syntyi ns. toisen sukupolven lohkoketjujen ryhmä, ”Blockchain 2.0”. Enää lohkoketjuja ei nähty pelkkänä uusien maksujärjestelmien pohjana, vaan tietojenkäsittelyalustoina monille erilaisille sähköisille sovelluksille ja älysopimuksille.

Miten lohkoketju toimii?

Lohkoketjussa tieto säilötään nipuissa, joita kutsutaan lohkoiksi (eng. block). Bitcoinin tapauksessa nämä ovat kuin eri lompakoiden (eli tilien) välisiä transaktioita listaavia sivuja. Lohkoketjuissa kyseiset tietosäilöt on yhdistetty toisiinsa aikajärjestyksessä, muodostaen jatkuvan jonon eli lohkojen ketjun.

Kussakin lohkossa on viittaus tätä edeltäneeseen lohkoon, mikä tekee jonkin tietyn lohkon tietojen muuttamisesta tai väärentämisestä miltei mahdotonta. Avoimessa, jatkuvasti satojen tai jopa kymmenien tuhansien tietokoneiden päivittämässä tietokannassa tiedot tulisi pystyä muuttamaan jokaiselta koneelta lohkoketjun väärentämiseksi.

Mikäli tietoja pyritään muuttamaan hyvin tarkoituksin, tulee tämä tehdä lisäämällä ketjuun täysin uusi lohko, jossa muutos ilmoitetaan.

Uusien lohkojen lisäystä tietokantaan säännöstelee ennalta määritelty ns. peliehto, konsensusalgoritmi. Eri lohkoketjuilla on omat konsensusalgoritminsa (Bitcoinilla Proof-of-Work), mutta tyypillisesti se on eräänlainen matemaattinen palapeli.

Tällöin se verkon käyttäjä, kenen tietokone tai ratkontalaite ensimmäisenä löytää oikean vastauksen pulmaan, pääsee lisäämään seuraavan uuden lohkon lohkoketjuun.

Lohkoketju on siis kuin digitaalinen versio jo vuosituhansia vanhasta tilikirjanpidosta. Sen avulla voidaan seurata ja pitää kirjaa arvokkaasta tiedosta ilman, että muutosten ilmetessä vanhoja tietoja tulisi tuhota.

Monipuolisuuden ohella lohkoketjun myyntivaltti ovat sen peruspilarit: luotettavuus ja avoimuus. Tietokannassa tiedot ovat kaikille avoimia, mutta niistä ei kryptografian ansiosta saa mitään henkilökohtaista selville. Tietokannan jatkuva päivitys useiden riippumattomien toimijoiden ansiosta puolestaan varmistaa puolueettomuuden ja sen, ettei kukaan pääse manipuloimaan tietoja omaksi edukseen.

Mihin lohkoketjuteknologiaa käytetään?

Lohkoketjuteknologiaa käytetään siis minkä tahansa arvokkaan tiedon säilöntään ja kirjanpitoon, mutta aivan kaikkiin tilanteisiin se ei sovi.

Jotta blockchainin ydintarkoitukset eli puolueettomuus, avoimuus ja hajautuneisuus voitaisiin saavuttaa, on sen saavutettava tarpeeksi laaja tietokoneiden (käyttäjien) verkko. Siksi suljetut, rajalliselle ihmisryhmälle avoimet lohkoketjut eivät useimmissa tilanteissa ole eduksi tai tarpeen; näissä kun tietokannan hallinnointi ei ole puolueetonta tai hajautettua.

Mikäli tämän huomioi, voi lohkoketjuteknologiaa hyödyntää esimerkiksi sosiaalisen median alustojen, rahapelisovellusten ja maksuvälineiden tekoon. Sillä voidaan myös sähköistää kirjanpito esimerkiksi maakaupoista, asuntojen vuokrauksesta, äänestyksistä tai vain rahan siirroista.

Lohkoketjuteknologian hyödyt

Oikein käytettynä lohkoketju tarjoaa vahvan alustan monien eri arjen toimintojen tehostamiselle ja nopeuttamiselle. Blockchain-teknologian kolme päähyötyä ovat:

  • Arvokkaan tiedon luotettava säilöntä: Koska ketjun lohkoja ei voida muokata niiden tultua vahvistetuiksi, ei myöskään niissä säilöttyä tietoa voida vääristää. Muutokset on tehtävä täysin uusilla lohkoilla, joiden lisäyksen vahvistaa puolueeton ja hajautettu käyttäjien verkko.
  • Kolmansien osapuolten tarpeen poisto: Moni korruptoitunut ja hidas instituutio on rakentunut tiedon yksinvaltiuden ympärille. Lohkoketjuteknologian avulla rahansiirrot, äänestykset ja maan omistajuudet todentaa puolueeton käyttäjien verkosto – ei mikään yksittäinen taho.
  • Ajan ja rahan säästö: Kolmansien osapuolten poistolla ja varmennusprosessien automatisoinnilla monesta arjen toiminnosta voidaan tehdä huomattavasti nopeampaa ja edullisempaa.

Lohkoketjujen yleistymisestä olisi siis hyötyä meistä jokaiselle. Tällä hetkellä menetelmän yleisin käyttökohde ovat erilaiset kryptovaluutat, jotka tarjoavat käyttäjilleen monenlaisia ominaisuuksia.

Bitcoinin kaltaiset, rajallisen valuuttamäärän omaavat virtuaalirahat tuovat tavan ihmiselle mahdollisesti tehokkaan suojan inflaatiota vastaan. Kun näiden rahojen maksimimäärä on laskettu markkinoille kiertoon, ei niitä voida luoda lisää keskuspankkien painamien valuuttojen tavoin.

Tulevaisuudessa lohkoketjuteknologiaa todennäköisesti hyödynnetään laajemmin myös monen muun ihmisten välisen vaihdannan helpottamiseen. Rahan ohella se mahdollistaa erilaisten arvokkaiden tietojen luotettavan ja nopean välittämisen, mistä hyötyä on esimerkiksi Airbnb- ja Uber-palveluiden yleistämässä vuokraus- ja lainatoiminnassa.

Lohkoketjuteknologia päivittäisessä liiketoiminnassa

Etenkin omistusoikeuden vaihdoksia ja sen todistamisia edellyttävässä liiketoiminnassa lohkoketjuteknologia loistaa mahdollisuuksillaan. Lohkoketjussa tieto voidaan säilöä ja tarkistaa ilman tarvetta kalliille kolmansille osapuolille, kuten lakimiehille.

Älysopimuksilla taas esimerkiksi vuokra-asunnon ovien avaus voidaan automatisoida, mahdollistaen aiempaa nopeamman ja luotettavamman Airbnb-tyylisen lyhytvuokrauksen. Enää avaimia ei tarvitse olla itse tuomassa paikan päälle, vaan järjestelmä toimeenpanisi ovien PIN-koodin lähetyksen heti todennettuaan vuokralaisten tekemän maksun.

Erityisen hyvin lohkoketjuteknologia sopiikin juuri tällaisten, absoluuttista luotettavuutta edellyttävien prosessien nopeuttamiseen ja hajauttamiseen.

Lohkoketjuteknologia ja sijoittaminen

Kiinnostus lohkoketjuteknologiaa kohtaan vain jatkaa kasvamistaan, eikä sille näy selvää loppua. Bitcoinin viimeisin nousu näyttäisi lujittaneen kryptovaluuttojen ja näin myös lohkoketjuteknologian mainetta suurten yleisöjen silmissä.

Yleistyminen toki näkyisi meistä jokaisen arjessa, mutta suoraa rahallista hyötyä tarjoaa lohkoketjuteknologiaan sijoittaminen. Kohteen valinnassa on noudatettava aivan yhtä tarkkaa varovaisuutta, kuin minkä tahansa muunkin sijoituksen kanssa.

Lohkoketjuteknologia ja kryptovaluutat

Tunnetuin menetelmää hyödyntävä oikean elämän käyttökohde on Bitcoin-lohkoketju, johon perustuu samaa nimeä kantava kryptovaluutta. Sen rinnalle on vuosien varrella noussut toinen toistaan tehokkaampia vaihtoehtoisia kryptovaluuttoja, ns. altcoineja, jotka sopisivat tulevaisuuden maksuvälineiksi jo tätä markkinoiden konkaria paremmin.

Lohkoketjuteknologian saaman huomion kasvusta voikin hyötyä sijoittamalla tulevaisuuden maksuvälineiksi pyrkiviin kryptovaluuttoihin tai seuraamalla markkinoiden yleistä into. Bitcoin on yhä lohkoketjuteknologiaa hyödyntävistä maksutavoista maineikkain, ja sen kurssimuutokset määrittävät myös altcoinien arvojen yleisen suunnan.

Bitcoinin lyhyen aikavälin kurssinousuista voi siis hyötyä käyttämällä tätä osviittana kryptovaluuttojen yleisen luottamuksen arvioinnissa tai käymällä sillä kauppaa merkittäviä kurssimuutoksia ennen. Pitkällä aikavälillä Bitcoinista ei kuitenkaan tulevaisuuden valuuttaa voi tulla, sillä sen transaktioiden vahvistamisnopeus on tähän aivan liian heikko.

Opas: Näin ostat virtuaalivaluuttaa helposti ja turvallisesti

Vaihe 1: Avaa sijoitustili

Virtuaalivaluuttoja saa ostettua nykyään monelta eri palveluntarjoajalta. On kuitenkin oltava tarkkana, sillä eri palveluissa ostamisen kuluissa on isoja eroja.

Itse suosimme tällä hetkellä eToroa, joka on yksi maailman suurimmista finanssialan verkkoalustoista. eToro tarjoaa ostettavaksi lähes kaikki merkittävimmät virtuaalivaluutat, mm. Bitcoinin, Ethereumin, Litecoinin, Ripplen ja lukuisia muita. 

eToron hinnoittelu on markkinoiden edullisimpia: Bitcoinin ostamisessa palvelumaksu on vain 0,75% hankitun valuutan hinnasta. 

eToron arvosanamme:

4.6/5

Vaihe 2: Aktivoi tilisi ja talleta haluamasi euromäärä

eToro toimii EU:n finanssilainsäädösten alaisena, joten sinun tulee vahvistaa tilisi. Tämän jälkeen eToro tarkastaa tiedot, ja saat hyväksynnän noin 1-2 päivän kuluessa.

Voit tallettaa eToroon euroja suoraan verkkopankista tai luotto- ja maksukorteilla. Vähimmäistalletus on 200 USA:n dollaria, eli noin 170 euroa.

Vinkki: Talleta suoraan USA:n dollareita, niin vältyt valuutanvaihtokuluilta!

Katso video

Vaihe 3: Osta virtuaalivaluuttaa

Löydät kaikki tarjolla olevat virtuaalivaluutat menusta ”Käy kauppaa markkinoilla” -välilehden takaa. 

Kun haluat ostaa kryptovaluuttaa, valitse haluamasi summa. Voit halutessasi asettaa tappionpysäyttimen tai voitonkotiuttimen. Jos valuutan arvo nousee tai laskee yli asettamasi pysäyttimen, eToro tekee osto-/myyntikaupan automaattisesti puolestasi.

Vipuvaikutus X1 tarkoittaa, että 1000 eurolla saat päivän kurssin mukaisesti 1000 euron edestä Bitcoinia. Vipuvaikutus X2:lla, samalla 1000 euron sijoituksella saat 2000 eurolla Bitcoinia. Älä kuitenkaan käytä vipuvaikutusta perehtymättä  riskeihin. Oikein käytettynä, se voi boostata tuottoja moninkertaiseksi.

Valintojen jälkeen klikkaa ”Avaa kauppa”. Onnittelut, nyt omistat virtuaalivaluuttaa!

Kryptovaluutat ovat volatiili instrumentti, jonka arvonheilahtelut voivat olla lyhyillä aikaväleillä suuria, eivätkä ne siksi sovi kaikille
sijoittajille. Suora kryptovaluuttasijoittaminen ei ole reguloitua EU:n arvopaperiviranomaisten toimesta. Kryptovaluutoissa on aina riski pääoman menettämiseen.

Vastuuvapauslauseke: eTorossa voit sijoittaa myös CFD-, eli hinnanerotussopimuksiin (viputuotteet). Ne ovat monimutkaisia sijoitustuotteita, joissa on
aina riskinä pääoman menettäminen vipuvaikutuksen vuoksi. Noin 74-89% piensijoittajista menettää rahaa hinnanerotussopimuksien kanssa. Sinun tulee arvioida,
ymmärräthän sijoitustuotteiden toimintalogiikan ja onko sinulla varaa menettää rahaa.

Lohkoketjuteknologia yritykset

Kryptovaluuttojen ja näin myös niiden hyödyntämän lohkoketjuteknologian saaman huomion kasvaessa yhä useampi yritys on pyrkinyt hyötymään tästä uudesta markkinaraosta.

Monelle lohkoketjuteknologia on yhä vain hienolta kuulostava käsite, ja eri toimijat ovat pyrkineet hyötymään tästä. Lohkoketjuteknologiasta on muodostunut samanlainen houkutin kuin ”100% luonnollinen” aikoinaan ruokien etiketeissä oli – siis ostajan korvaan hyvältä kuulostava käsite, joka ei kuitenkaan kaikissa tilanteissa tarkoita samaa asiaa.

Lohkoketjuteknologia mobiilisovelluksen perustana esimerkiksi on huomattavasti hyödyllisempi, kuin väljästi jonkin yrityksen tietojen tallentamisessa. Tämä johtuu siitä, että blockchain-järjestelmien hyödyllisyyden edellytys – laaja, puolueeton käyttäjäkunta – ei liian suljetussa järjestelmässä toteudu.

On toki monia yrityksiä, jotka todella hyödyntävät lohkoketjuteknologiaa uusin, innovatiivisin tavoin. Näistä muutamia ovat:

  • Power Ledger – Australialaisyritys, jonka lohkoketjuteknologiaa hyödyntävällä sovelluksella yksityishenkilöt ja yritykset voivat myydä sekä ostaa ylijäänyttä uusiutuvaa energiaa reaaliajassa.
  • FarmaTrust – Brittiläinen start up, joka tarjoaa kansainvälisen jäljitysjärjestelmän lääkeaineille, päämääränään väärinkäytösten ja laittomien lääkkeiden ajo pois markkinoilta.
  • Bering & CompanySuomalaisyritys, joka on hyödyntänyt lohkoketjuteknologiaa muun muassa Vietnamin tuotantoketjujen tehostamiseen maan ruokaturvallisuuden parantamiseksi.

Kuten esimerkeistä saatetaan nähdä, voidaan lohkoketjuteknologialla mullistaa moni ala pysyvästi. Tärkeää on vain osata erottaa, milloin yritys ottaa teknologian tosissaan, ja milloin kyseessä on pelkkä myyntipuhe.

Lohkoketjuteknologian tulevaisuus

Koska kyseessä on niin lupaava ja monipuolinen teknologia, on helppo ajatella, ettei sen yleistymistä voi pysäyttää. Puolueeton, kaikille luotettava järjestelmä, jolla moni eri prosessi tehdään halvemmaksi ja nopeammaksi – tätähän meistä jokaisen tulisi tukea!

Aivan näin asiat eivät kuitenkaan ole. Kun markkinoille tulee toimija, joka mahdollisesti poistaisi korruptoituneiden ja upporikkaiden kolmansien osapuolten tarpeen, eivät nämä osapuolet tästä pidä.

Lohkoketjuteknologian nousukiitoa on pyritty jarruttelemaan eri tavoin. Keskuspankit ovat aloittaneet lakijuttuja teknologiaa hyödyntäviä kryptovaluuttoja vastaan, vedoten siihen, että niiden anonymiteetti mahdollistaa rikollisen toiminnan.

Samaa voitaisiin toki sanoa vaikkapa kullasta, mutta tämä on pankkiirien itsensä suosiossa.

Kulta ei myöskään ole suoranainen uhka keskuspankkien ajamalle sähköiselle yhteiskunnalle, jossa valuutan luonnin monopoli on yhä pankkien hallussa, mutta tieto jokaisesta ostoksesta voidaan säilöä ja myydä muille suuryhtiöille (kuten Googlelle) käyttäjän tätä tietämättä.

Koronakriisin myötä luotto suurimpiin valuuttoihin on vieläkin alempana, kuin vuoden 2008 finanssikriisin aikoihin. Loputon valuutan velaksi luonti ei kuulosta luotettavalle tavan kansalaisille, jotka eivät saa tyhjästä miljarditukia ja joiden kontolle verojen maksu jää.

Epäluottamus on johtanut toiseen kryptovaluuttahuippuun, joka on vahvistanut Bitcoinin ja lohkoketjuteknologian asemaa huomattavasti. Kun lasku seuraavan kerran virtuaalivaluutan kurssissa sitten tulee, on yhä todennäköisempää, että sijoittajat suhtautuvat tähän eräänlaisena alennusmyyntinä – ei kryptovaluuttojen loppuna.

Koska kryptovaluutat ovat lohkoketjuteknologian suurin oikean elämän käyttökohde, määrittää niiden nauttima suosio ja luottamus laajalti myös koko lohkoketjuteknologian maineen ja tulevaisuuden. Saa nähdä, onnistuvatko pankit vielä jollain tapaa kehityskulun pysäyttämään.

Lohkoketjuteknologia pähkinänkuoressa

Lohkoketjuksi kutsutaan jotakin arvokasta tietoa sähköisissä ”lohkoissa” säilövää, hajautettua tietokantaa. Hajautuneisuus tarkoittaa, ettei järjestelmän hallinnoinnista vastaa mikään yksi taho, vaan tietoja voi todentaa ja tarkastella kuka tahansa.

Avoimuuden tuomat mahdolliset uhkat on ratkaistu kryptografialla, minkä ansiosta lohkoihin listatuista tiedoista ei voi saada mitään henkilökohtaista selville. Lohkojen tietoja ei myöskään voida muuttaa jälkikäteen, mikä tekee säilötyistä tiedoista luotettavia.

Lohkoketjuteknologia tunnetaan tyypillisesti kryptovaluuttojen perustana, mutta teknologiasta on myös moneen muuhun. Sillä voidaan yksinkertaistaa ja nopeuttaa monia arjen toimintoja, sillä lohkoketju poistaa erillisen kolmannen osapuolen tarpeen.

Kyseessä on uusi teknologia, joka pitää sisällään huiman potentiaalin. Yleistymisestä saattaa hyötyä rahallisesti esimerkiksi sijoittamalla lupaaviin, lohkoketjua innovatiivisesti hyödyntäviin yrityksiin tai kryptovaluuttoihin.

eToron arvosanamme:

4.6/5

Usein kysytyt kysymykset:

Lohkoketju on hajautettu tietokanta, jossa jotakin arvokasta tietoa säilötään sähköisin ”lohkoin”. Se poikkeaa tyypillisistä tietokannoista sillä, että järjestelmää hallinnoi ja uusien tietolohkojen lisäämisen vahvistaa osallistujien joukko itse – ei mikään tietty taho.

Ensimmäinen tunnettu esitys lohkoketjuteknologiasta löytyy vuodelta 1991, tutkijoiden Stuart Haber ja W. Scott Stornetta laatimasta akateemisesta työstä.

Lohkoketjuteknologialla säilöä voidaan monenlaisia tietoja. Tämä mahdollistaa esimerkiksi äänestyksen, rahansiirrot, maaomistajuuden todistukset sekä vuokrauksen ilman tarvetta luotettavuuden varmentavalle kolmannelle osapuolelle, kuten lakimiehelle.

Lohkoketjuteknologia ei vielä ole yleistynyt merkittävästi päivittäisissä rahansiirroissa. Jotkin verkkokaupat saattavat tarjota mahdollisuuden tilausten maksuun kryptovaluutalla. On myös yrityksiä, jotka ovat hiljattain alkaneet kartoittamaan mahdollisuuksia lohkoketjuteknologian hyödyntämiselle omassa toiminnassaan, mutta tämä on yhä laajalti kehittämisvaiheessa.

Lohkoketjuteknologian mahdollisuudet ovat huimat ja monimuotoiset. Sen nauttima maine ja luottamus tulee mitä todennäköisimmin kasvamaan yhdessä kryptovaluuttojen kanssa. Tulevaisuus näyttää suurimmilta osin valoisalta.

4.6/5

Kryptoja markkinoiden